Marpa ajatteli: "Vaikka viipyisin tämän gurun luona pitkään suorittaakseni
Nairatmyan neljä initiaatiota, pitäisi minun antaa viisitoista naarasjakkia.  Saadakseni
lupasiunauksen jumalatar Ekajatiin, minun pitäisi antaa ainakin yksi uros- tai naaras-
jakki.  Ilman uhrauksia on mahdoton täyttää mieltään dharmalla täydellisesti. 
Vaikka minulla olisikin nuo uhraukset ja saisin dharman täydellisesti tuolla tavalla,
en pystyisi sanomaan, että olen saanut opetukset suurelta panditalta.  Erityisesti olen
pyytänyt dakini-vajrapañjara-tantraa lainaksi, jotta voisin katsella sitä pikaisesti,
mutta Drogmi ei anna sitä minulle.  Minun kannattaa antaa tälle gurulle niin paljon
uhrauksia, että hän on tyytyväinen ja vaihtaa loput varoistani kullaksi.  Sitten minun
tulee ottaa osuuteni vanhempieni perinnöstä ja mennä Intiaan opiskelemaan dhar-
maa."
   Marpa antoi omaisuutensa guru Drogmille, jotta hän ei olisi tyytymätön. 
Ainoastaan hevonen ja tiikkinen satula jäivät jäljelle.  Hän otti nämä ja lähti hake-
maan kultaa Latön pohjoispuolelta Taktsen suunnalta.  Siellä hän vaihtoi hevosen ja
satulan kultaan.
   Shiran luostarin oppilas oli kutsunut Lokyan prinssin Kyerphusta Tsangin alueelta
lukemaan sutria.  Oppilas antoi runsaasti uhrauksia Lokyan prinssille.  Prinssi kohtasi
Marpan paluumatkalla Kyerphuun ja Marpa kysyi, voisivatko he kulkea yhtä matkaa.