sanonnassa sanotaan: "Vanhat joogit hankkimassa rikkautta; vanhat opettajat
menemässä naimisiin."  Tämä tulee osoittamaan ainoastaan sen, että ajatukset
ovat pysymättömiä ja meidän tulisi sen tähden pitää mielessämme, että mikä
tahansa ajatus tai vastalääke - jopa ajatus tyhjyydestä - on itse luonnostaan tyhjä
vailla aineellista olemassaoloa.


Polun luonto lepää alayassa.

   Mutta kuinka meidän tulee levätä tyhjyydessä, vapaana kaikesta mielen
toiminnasta?  Aloitetaanpa sanomalla, että mielentilalla, jossa ajatellaan "minä",
ei ole minkäänlaista todellisuutta.  Olkoon kuinka tahansa, meillä on kuitenkin
tunne jostain todellisesta ja kiinteästä, jota me kutsumme "minuksi" ja jota
ruumis viiden aistin ja kahdeksan tietoisuuden kanssa tukee.  Nämä ovat teknisiä
termejä eikä niitä ole kovin helppo ymmärtää.  Mutta kun esimerkiksi silmä
havaitsee muodon, näkö tapahtuu silmätietoisuuden ansiosta.  Jos muoto on
jotain miellyttävää, ajattelemme: "tämä on hyvä, pidän siitä."  Jos näemme
jotain pelottavaa, aaveen esimerkiksi tai jonkun aseen kanssa valmiina ampumaan