aika kaukana mielestä itsestään, Buddhaluonnosta tai Sugatagarbhasta; sen tähden
ne eivät ole jotain, mitä meidän olisi mahdotonta poistaa.
   Mutta mitä mielestä, tästä illuusion luojasta?  Voiko edes mielen itsensä
sanoa olevan olemassa?  Tämän ymmärtämiseksi:


Analysoi tietoisuuden syntymätöntä luonnetta.

   Kun viha syntyy siinä, minkä ajattelemme olevan mielemme, unohdamme
jopa vaarat, jotka voivat uhata meitä.  Naamat raivosta punaisina tartumme
aseisiin ja voisimme jopa tappaa ihmisiä.  Mutta tämä viha on illuusio; se ei ole
ollenkaan mikään suuri voima, joka vyöryy meihin.  Se saavuttaa ainoastaan
yhden asian ja se on meidän lähettämisemme helvettiin eikä se kuitenkaan ole
muuta kuin ajatus, aineeton ajatus.  Se on ainoastaan ajatus, ja kuitenkin...
   Otetaanpa toinen esimerkki, rikkaasta henkilöstä.  Hän on rikas ja onnelli-
nen ja syvästi tyytyväinen itseensä ja ajattelee: "olen rikas."  Mutta jos viran-
omainen tai vastaava henkilö takavarikoi kaiken hänen omaisuutensa, hänen
onnellisuutensa haihtuu ja hän vajoaa ahdistukseen ja kurjuuteen.  Tuo ilo on